torstai 23. huhtikuuta 2015

Barça 2 - Valencia 0

Kiirettä pitää matkailurintamalla; taas on yksi huikea kokemus takanapäin. Viime viikonloppu vietettiin Patun 10-vuotismatkalla Barcelonassa samalla konseptilla kuin Pinskun kanssa aikoinaan Pariisissa. Äiti-poika-viikonlopun ohjelma oli seuraava:

Lento Ryanairilla Gironaan perjantaina 6:50-8:25, jonka jälkeen bussilla Barcelonaan (jonka ainoat matkustajat muuten oltiin, yksityiskyydillä olikin hyvä aloittaa tämä juhlareissu), jonka jälkeen metrolla AirBnB:n kautta vuokrattuun mahtavaan (ja edulliseen!) kämppään Hospitalet de Llobregatiin (jonka jääkaapissa odotti kylmä Cava-pullo vieraitaan. Tai tässä tapauksessa vierastaan). Kaupassakäynnin ja lounaan jälkeen Camp Nou-kierrokselle ja museoon. Ja Barça-myymälään. Illalla vielä sushille, parkouria mennen tullen.

Tärähtänyt sankari lähtövalmiina

FC Barcelonan museossa riitti pokaaleja. Myös areena- ja pukuhuonekierros oli hieno.

Kaupunkielämän iloja: parkour

Espanjalaiset syövät vielä myöhempään kuin italialaiset. Vähän ennen kasia oltiin ekat (ja ainoat) asiakkaat, ja sushi-paikan liukuhihnakin aukesi vasta puoli tuntia myöhemmin. Ei jaksettu odottaa, tarjoilijan suosittelemalla setillä mentiin.

Lauantaina aamulla metrolla Park Güelliin Gaudín arkkitehtuuria ihailemaan, lounas Mäkkäristä, vaatteiden vaihto ja Camp Noulle Barça-Valencia-matsiin. Jossa oli ihan mah-ta-vaa! Messi teki 400. maalinsa ko. joukkueen riveissä (josta video alla, meillä kävi ihan moukan tuuri kun saatiin molemmat maalit tallennettua) ja jengi oli muutenkin ihan liekeissä, kotivoitto kun tuli. Upea kokemus, suosittelen kokeilemaan ainakin kerran elämässä! Illalla pelin muisteloa ja päivällinen kämpillä.

Park Güell kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon, eikä suotta. Gaudí-intensiiviopintojaksomme alkoi täältä.

Stadionilla oli täyttä, 92 915 henkeä jos tarkkoja ollaan. Miettikää mikä määrä.
Silti kaikki siirtymiset sun muut sujui tosi hyvin.


10-vuotiaan kymppipaita oli ihan napakymppi valinta!

Dunkin' Donuts oli vaarallisen lähellä majapaikkaamme. Tässä coco lauantai-illalta.

Sunnuntaina metroiltiin ensin kenenkäs muunkaan kuin Gaudín (tai "Glaudin", kuten Patu sinnikkäästi tätä arkkitehtuurisuuruutta nimitti) La Pedreralle, josta käppäiltiin Casa Battlòlle, molemmat tsekattiin vain ulkoapäin. Siitä edelleen kävellen Gaudín Sagrada Famílialle (must-see sillä Patu teki kirkosta esitelmän kouluun viime syksynä), jonka tornista käytiin tsekkaamassa Barcelona yläilmoista. Sitten metroiltiin rantaan ja otettiin hodarilounas, jonka voimin kierrettiin Barcelonan akvaario. Ihan jees, mut itse tykkäsin kyllä enemmän Lissabonin ja Genovan vastaavista. Vielä pikainen tsekkaus viereiseen Maremagnumin ostoskeskukseen, vähän parkourausta ja tramppahyppelyä, ja taas väsyneinä, mutta tyytyväisinä kämpille, jossa päivällinen ja lepoa.

Ensin "kivilouhokselle"

Lyhyen kävelymatkan päässä sijaitsee toinen Gaudìn suunnittelema rakennus, "luutalo"

Yhtään en muista, mutta todnäk Sagrada Famílian pitkäikäiset rakennustyöt on
edistyneet sitten viime vierailuni (14 vuotta sitten)...

Akvaariossa sai körötellä liukuhihnalla ja ihailla samalla haita, rauskuja ja muita mereneläviä. Uniikki juttu.

Trampalle oli päästävä. Ja voltteja tehdä.

Maanantaina pakattiin tavarat ja lähdettiin kohti keskustaa, jonne jätettiin laukut säilytykseen pariksi tunniksi (säilytysfirman hollantilaiskundi ei muuten ollut vielä koskaan tavannut suomalaisia asiakkaita?!). Metromatkalla tajusin, että Patun lompakko jäi paikkaan, jonne sen olin kämpillä edellispäivänä jemmannut (*facepalm*). Eikun soittoa Alballe ja sovittiin, että tullaan hakemaan. Välissä ehdittiin kuitenkin ostaa parit tuliaiset ja tsekata La Ramblan kävelykatu kauppahalleineen. Lompakonhakumatkalta palattuamme pikalounas KFC:ssä, nopea käynti El Corte Inglésissä ja Estación Nordille, josta bussilla Gironaan. Aika rauhaisaa on muuten tuolla kentällä, mutta pitkähkö odotusaika ei ahdistanut, kiitos neljän superpallon ja hallimaisten tilojen, joiden ansiosta ainakin Patulla oli ihan riittävästi tekemistä. Paluu Ryanairilla 19:25-20:50 aikamoisella hulabaloolennolla, jolla oli huonosti käyttäytyvää italialaistaaperoa ja kaikenlaista muuta hässäkkää, joita suomalaiseksi paljastunut purseri yritti parhaansa ratkoa. Ei valitettavasti ehditty juttelemaan, mutta oli aika (positiivisesti) yllättynyt tavatessaan pitkästä aikaa maanmiehiään. Patu puolestaan totesi, että onpa pikkulapset ärsyttäviä. Tähän on tultu :P

Ai niin, ja käytiin me tietty Starbucksissakin frappuccinolla.

Gironassa ois varmaan suht. leppoisaa olla duunissa

Kotia kohti. Täyden kympin reissu!

Olin suunnitellut reissun harvinaisen tarkasti ja hankkinut lähes kaikki pääsyliput ja muut etukäteen netistä. Kataloniassa ollaan tässä suhteessa selkeästi Toscanan-serkkuja edistyneempiä, kun kaikki ostokset sujuivat vaivattomasti. Etukäteen toimiminen myös palkittiin edullisemmilla hinnoilla ja/tai taatulla pääsyllä suosituimpiin kohteisiin (ne myydään usein loppuun), joten suunnitelmallisuudesta todellakin oli hyötyä. Meillä oli kuitenkin sen verran väljä aikataulu, että minkäänlaista ahistusta ei päässyt syntymään, kummallakaan. Muutenkin toimiva konsepti tämä kahdenkeskinen äiti-lapsimatkailu, pitänee tihentää tahtia kun MÄ en taida jaksaa odottaa seuraavia pyöreitä päästäkseni reissuun :)

1 kommentti: